sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Turturikyyhky ja töyhtökiuru

Kävin bongaamassa Helsingin Haltialassa useamman päivän oleskelleen turturikyyhkyn. Lintu oli peloton, eikä välittänyt mitään ohi lenkkeilevistä ihmisistä. Lähellä Ruutinkoskella oli myös virtavästäräkki ja pikku-uikku, joista näin jälkimmäisen. Se oli niin piilotteleva ja kaukana, että kuvaamisen sai unohtaa.


Taksin takana on selvästikin jotain mielenkiintoista.


Metroasemalla viihtyvä töyhtökiuru oli vieläkin pelottomampi kuin turturikyyhky. Se juoksenteli ja jopa lauleskeli välittämättä ohi ajavista autoista ja polkupyöristä.


lauantai 22. lokakuuta 2016

Taigarautiainen


Idänihme taigarautiainen piti käydä bongaamassa vähän kauempana, kun eteen ei ole sellaista etsinnöistä huolimatta sattunut. Tämä lintu oli Helsingin Viikissä helposti nähtävillä, mutta vaikeasti kuvattavissa. Paikka oli varjoisa ja lintu liikkui jatkuvasti sapuskaa lehtien alta etsiessään.



Pähkinähakin kuvaamisessa on päinvastainen ongelma: se tulee liian lähelle. Hakkeja on taas tänä vuonna näkynyt enemmän kuin parina viime syksynä. Makedonianmännyissä on ainakin täällä pitkästä aikaa hyvin käpyjä, joten linnut viihtynevät maisemissa pitemmän aikaa.


Punarintoja tiksuttelee vielä pensaissa. Tämä yksilö on joutunut isolepinkäisen uhriksi.

tiistai 22. joulukuuta 2015

Hiljaiset

Joulukuisessa luonnossa on hiljaista. Kun katsottavaa ja kuunneltavaa on vähän, huomaa sellaisiakin asioita, jotka normaalisti ohittaisi.


Hyytelösieniin kuuluva keltahytykkä on hämärän ja tummasävyisen metsän väriläiskä. Niitä voi löytää ympäri vuoden, mutta tyypillisiä ne ovat myöhään syksyllä tai aikaisin keväällä. Tähän aikaan vuodesta ne myös huomaa helposti, kun syksyn lehdet ovat jo tummuneet.


Tämä on mielestäni liilaputkinen (Badhamia lilacina), mutta enpä voi kutsua itseäni limasienten asiantuntijaksi. Pari vuotta sitten ilmestyi limasienistä kirja, jossa kaikille Suomen parille sadalle limasienelle annettiin vihdoin suomenkieliset nimet. Aikaisemmin niistä oli nimetty vain kaksi: sudenmaito ja paranvoi. Kaikki uudet nimet ovat nen-päätteisiä.

torstai 9. heinäkuuta 2015

Rannalla

Isotytönkorento (aikuinen koiras) on varmasti helpoimmin tunnistettava tytönkorento. Punaiset silmät ovat pettämätön tuntomerkki.


Kalalokin poikaset. Rannalla on pesinyt sama kalalokkipari jo vuosia. Pesäpaikkauskollisuuden lisäksi lokit ovat melko pariuskollisia. Luin eräästä tukimuksesta, että mitä suuremmat kalalokin viiden uloimman käsisulan valkoiset täplät ovat, sitä epätodennäköisemmin se eroaa.


Muutaman aurinkoisen päivän jälkeen järvimaisema ikkunasta näytti taas tältä. Kyllä siellä ruovikko on.

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Verkkoperhoset

Metsätiellä parveili ratamoverkkoperhosia. Ne kerääntyivät ryhmiksi imemään tieltä suoloja.





Niitä oli paljon, mutta ei sentään sellaisia parvia, kuin olen nähnyt ulkomailla otetuissa kuvissa.


Tällä kertaa ei ollut pelkoa siitä, että kuvattavat pelästyisivät. Ongelma oli ennemminkin päinvastainen.